Kirjanpainaja Carl Wilhelm Holmström suunnitteli ensimmäisenä Suomessa puupaperin valmistamisen aloittamista. Hän sai senaatilta luvan perustaa puuhiomon ja paperitehtaan Viipuriin, mutta luopui hankkeesta.
Ruotsin ensimmäinen puuhiomo perustettiin vuonna 1857 Trollhättaniin. Samana vuonna sai alkunsa myös Tanskan hiomoteollisuus ja seuraavana vuonna Venäjän.
Apteekkari Achates Thuneberg lunasti Holmströmin oikeudet ja rakennutti Suomen ensimmäisen puuhiomon Viipurin maalaiskunnan Kinterin kylään.
Vuori-insinööri Fredrick Idestam perusti Tampereen puuhiomon Tammerkosken rannalle. Seuraavana vuonna hän sai puuhiokkeestaan pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä.
Fredrick Idestam kehitteli yhdessä Tampereen Konepajan johtajan Herman Kaufmannin kanssa uudentyyppisen hiomakoneen, jolle he hakivat patentin. Seuraavana vuonna Idestam kokeili menestyksekkäästi kuusen käyttöä hiomapuuna haavan ohella.
Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius käynnisti Keuruun pitäjään rakennuttamansa puuhiomon.
Idestamin toinen puuhiomo aloitti toimintansa Nokiankosken rannalla.
Tamperelaiset kauppiaat L.J. Hammarén, G.O. Sumelius ja August Nyberg ostivat entisen kangastehtaan Hämeenkyröstä ja muuttivat sen puuhiomoksi.
Apteekkari E.J. Granberg ja kauppias C.J. Villgrén rakennuttivat puuhiomon ja paperitehtaan Sääksmäen pitäjään Valkeakosken äärelle.
Kauppa-asiamies Th. Leonard Hellström ja kenraaliluutnantti Carl August Standertskjöld perustivat puuhiomon, paperi- ja pahvitehtaan Anjalankosken rannalle.
Tammerfors Träsliperi Aktiebolag rakennutti puuhiomon Tammerkosken yläjuoksulle.
Insinööri Hugo Neumann perusti maamme yhdeksännen puuhiomon Verlankosken rannalle. Hiomo paloi 1874. Itävaltalaissyntyinen paperimestari Gottlieb Kreidl, viipurilainen konsuli Wilhelm Dippel ja saksalaissyntyinen paperimestari Louis Haenel rakennuttivat paikalle uuden puuhiomon ja pahvitehtaan, jotka käynnistettiin vuonna 1882.
Kreivi Carl Robert Mannerheimin perustamat puuhiomo, paperi- ja pahvitehdas aloittivat toimintansa Kuusankosken Myllysaaressa.
Vuorineuvos Axel Wilhelm Wahrenin Kuusankosken itärannalle rakennuttamat puuhiomo, paperi- ja pahvitehdas aloittivat tuotantonsa.
Valtioneuvos August Krogiuksen Viipurin pitäjään Rakkolanjoen varrelle perustamat puuhiomo ja paperitehdas päättivät hiomojen ensimmäisen rakennusvaiheen maassamme.
Koulutus lisääntyi ja kansan sivistystaso koheni Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Painotuotteiden kysyntä kasvoi nopeasti. Kirjapainojen ja paperitehtaiden pyrkimykset laajentaa tuotantoaan kilpistyivät kuitenkin raaka-ainepulaan. Lumppuja oli vain rajallisesti saatavilla, minkä vuoksi korvaavaa kuitumassa oli jo vuosikymmeniä pyritty kehittämään.
Saksalainen kutomomestari Friedrich Gottlob Keller keksi menetelmän jauhaa vedessä pyörivällä hiomakivellä puusta massaa, joka lumppuun sekoitettuna soveltui paperin valmistukseen. Pyrkiessään hyödyntämään keksintöään hiokkeen teollisessa tuotannossa hän ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin.
Vastoinkäymisten lannistama Keller myi keksintönsä maamiehelleen Heidrich Voelterille, joka patentoi sen omiin nimiinsä. Voelter jatkoi hiomakoneen teknistä kehittelyä muun muassa mekaanikko J. M. Voithin avustuksella.
Heidrich Voelter esitteli maailmalle parin vuosikymmenen kehitystyönsä tuloksen: teolliseen tuotantoon soveltuvan hiomakoneen lajittelulaitteineen, tikkumyllyineen ja kokoojakoneineen. Hänen elämäntyönsä palkittiin näyttelyssä kultamitalilla.