Verla ja metsä
Verlan metsäpolku
UPM on avannut Verlan uudistetun metsäpolun, johon tutustumalla saat käsityksen nykyaikaisesta ja kestävästä metsien käytöstä. Kahden kilometrin mittainen polku kiertää Verlan maailmanperintökohteeseen rajoittuvalla UPM Metsätilalla, kauniissa maisemissa. Polun varrella esitellään eri kasvuvaiheissa olevia metsiä ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita. Vastuullisesti hoidetuilla metsillä ja niiden tuottamasta puusta valmistetuilla tuotteilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Metsäpolku tarjoaa oivan mahdollisuuden virkistäytyä metsäluonnon keskellä. Metsäpolun kohdekuvauksiin voi tutustua jo etukäteen osoitteessa www.verla.fi/metsapolku. Lisää suomalaisen metsän salaisuuksia löydät astumalla virtuaalimetsään.
Verla syntyi ja eli metsästä
Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas esittelee pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsäteollisuuden historiaa 1800-1900-lukujen vaihteesta. Tuolloin teollistumisen ajan keksinnöt mahdollistivat pahvi- ja paperituotteiden valmistamisen puusta ja saivat aikaan oikean ”hiomobuumin”. Samalla alkoi uusi aikakausi metsien käytössä. Havupuuta hyödyntäviä hiomoja ja tehtaita syntyi runsaasti Suomeen ja muihinkin pohjoisiin maihin, joissa oli runsaasti metsiä. Verlan kaltaisia pieniä tehdasyhdyskuntia oli aikoinaan runsaasti, mutta ainoastaan Verla on säilynyt lähes muuttumattomana. Verla säilyi, koska pienen Verlankosken tarjoama vesivoima ei mahdollistanut tehtaan laajentamista. Verlan ainutlaatuisen hyvin säilynyt tehdaskokonaisuus valittiin 1996 Unescon maailmanperintökohteeksi, edustamaan puunjalostusteollisuutta historiallisesti merkittävältä teollistumisen ajalta. Verla on toistaiseksi ainoa metsäteollisuuteen liittyvä maailmanperintökohde. UPM:n omistama kohde on myös yksi harvoista yksityisen yrityksen ylläpitämistä maailmanperintökohteista.
Kymijoen vesistön äärelle puuhiomoja, tehtaita ja sahoja syntyi lukuisia. Kymijoki tarjosi vesivoimaa ja uittoreitin raaka-aineena käytettävälle puulle, jota saatiin runsaasti Kymijoen latvavesien laajoilta metsäalueilta. Verla sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun puoleisen haarassa, joka oli tärkeä uittoreitti aina 1960-luvun alkupuolelle saakka. Vain pieni osa reittiä myöten uitetusta puutavarasta jäi Verlaan, esimerkiksi vuonna 1888 Verlaan uitetuista pölkyistä Verlan tehtaalle jäi 41 000 pölkkyä, kun taas 800 000 pölkkyä uitettiin tukkiränniä myöten Verlankosken ohi, kohti alajuoksun tehtaita ja sahoja. Verlan ja Mäntyharjun uittoreitin historiaan voit tutustua Verlan uittonäyttelyssä, joka on esillä Verlan raamisahassa ja verkkosivuilla.
Verlan puupahvi – puhdas luonnontuote kuusipuusta
Verlan puuhiomossa käytettiin raaka-aineena kuusipuuta. Hioke syntyi, kun puupölkkyä hierrettiin kylmän veden kanssa hiomakoneen pyörivää kiveä vasten. Tehtaan kokoojakoneilla hioke koottiin hiokemassasta arkeiksi, jotka kuivatettiin ja myytiin joko pahvina tai hiokkeena muille tehtaille jatkojalostukseen. Verlan pahvi oli todellinen ”luomutuote”, jonka raaka-aineena oli ainoastaan kuusipuu ja vesi. Vuorokaudessa kahdella hiomakoneella hiottiin noin 35 kuutiometriä puuta päivässä. Lisäksi puuta tarvittiin vähintään sama määrä pahvikuivaamon lämmittämiseen. Aluksi puuta ostettiin talonpoikien metsistä yläjuoksun varrelta. Seurakuntien kirkoissa kuulutettiin puunostoilmoituksia, joiden perusteella myyjät osasivat tarjota puitaan tehdasyhtiölle. Metsien ja niissä kasvavan puuston arvo nousi, kun useat hiomoyhtiöt kilpailivat hiomapuumarkkinoilla. Vähitellen siirryttiin ostamaan metsiä maapohjineen. Verlan tehdas hankki omistukseensa ensimmäisen tilan 1895 ja vuonna 1916 tiloja oli jo 41 Mäntyharjun, Valkealan, Hirvensalmen ja Suomenniemen alueella.
Kymiyhtiö, joka oli yksi nykyisinkin Verlan omistavan UPM edeltäjäyhtiöistä, kerrotaan hankkineen Verlan omistukseensa vuonna 1922 juuri Verlan tehtaan metsäomaisuuden vuoksi. Vaikka tehdas itsessään oli tuolloin jo vanhanaikainen, metsiä pidettiin arvossa. Verlan puuhimoon ja pahvitehtaaseen voi tutustua UPM Verlan tehdasmuseon opastetuilla tehdaskierroksilla tai osoitteessa www.verla.fi. Yrityksen tämän päivän bioinnovaatioihin voi tutustua kollamakasiinin UPM BIOFORE – näyttelyssä.
Ville Majuri, Verlan museonjohtaja